-Aseiden vientiä säännellään jo nykyisin sekä kansallisesti että kansainvälisesti.

Ulkoministeriö arvioi ennen vientilupaa kaupan ulko- ja turvallisuuspoliittiset sekä ihmisoikeusvaikutukset. Aseiden hankintaprosessissa ei vastaavaa mekanismia kuitenkaan ole, Kontula sanoo.Lakialoitteessa esitetään, että jatkossa myös asehankinnoissa olisi huomioitava ulkopoliittiset ja ihmisoikeusvaikutukset, kansainväliset ihmisoikeussopimukset sekä kansainvälisen humanitaarisen oikeuden tavoitteet.Monissa maissa aseteollisuus toimii läheisessä kytköksessä valtioon. Hankinta voi näin tukea asevoimia, jotka syyllistyvät ihmisoikeusloukkauksiin tai kansainvälisen oikeuden rikkomuksiin. Jotkut aseyritykset myös testaavat aseitaan aidoissa, kansainvälisen lain vastaisissa konflikteissa. Tällöin asehankinta voi tuottaa taloudellisen kannustimen sodan tai konfliktin jatkamiseen. Vastaavasti asehankinnoista pidättäytyminen heikentää konfliktien kannustimia ja antaa siten tilaa rauhanomaisen ratkaisun etsimiseen.-Hallitus on nostanut ulkopolitiikassa yritysten ja ihmisoikeuksien yhteyden ”keskeiseksi teemaksi” vastuullisen liiketoiminnan vahvistamisessa. Aseyritysten kohdalla eettisyyden arviointi ja edistäminen olisikin erityisen tärkeää. Lakialoite tukisi Suomen ulkopoliittista linjaa ihmisoikeuksien edelläkävijänä, mutta jättää silti tilaa tilannekohtaiselle harkinnalle, Kontula tiivistää.