Lähtökohtaisesti jatkossa hyväksytään vain asumisnormin mukaiset menot, jos hakijalla ei ole esittää lapsen edun tai heikon terveydentilan kaltaista erityisperustetta.

Tietojen mukaan erityisperusteista huolimatta Kela kuitenkin soveltaa lakia huomattavan tiukasti, joka jo nyt on johtanut ihmisten pakkomuuttoihin tai tuen tason leikkauksiin.Ei voi olla niin, että esimerkiksi vakavista terveysongelmista kärsiviä pakotetaan muuttamaan– Valiokuntakäsittelyssä korostettiin lasten edun huomioimista, koska puhumme viimesijaista etuutta saavista erityisen haavoittuvassa asemassa olevista ihmisistä ja perheistä. On tärkeää huomioida laajasti ihmisten asemaan, oikeuksiin, toimeentuloon sekä asuntomarkkinoihin liittyviä asioita – ei voi olla niin, että esimerkiksi vakavista terveysongelmista kärsiviä pakotetaan muuttamaan, Andersson sanoo.Soveltamiskäytännön tiukennukset ovat johtaneet tilanteisiin, joissa ihmisillä ei ole itsellään mahdollisuutta parantaa omaa asemaansa omalla toiminnallaan.– Esimerkiksi luottotiedoton ja sairauden vuoksi työelämän ulkopuolella oleva vuorovanhempi on saanut Kelalta kehotuksen etsiä 230 euroa nykyistä halvempi asunto – jota ei ole hänen asuinpaikkakunnallaan saatavilla. Lisäksi toisessa tapauksessa vuokraan sisältyvää vesimaksua ei hyväksytty asumismenoissa, mutta jos vesimaksu tulisi vuokran päälle, se hyväksyttäisiin. Nämä ovat esimerkkejä kohtuuttomista ja jopa järjenvastaisista tilanteista, Andersson sanoo.Kirjallinen kysymystoimeentulotuen hyväksyttävistä asumismenoistaEduskunnan puhemiehelleHallituksen esityksessä eduskunnalle laiksi toimeentulotuesta annetun lain 7 a §:n muuttamisesta (HE 58/2023 vp) tiukennettiin säästösyistä asumismenojen huomioimiseen liittyvää sääntelyä toimeentulotukea myönnettäessä. Kolmen kuukauden määräajan jälkeen asumismenot hyväksytään esityksen mukaan vain asumisnormin mukaisena, ellei hakijalla ole 7 a §:n 3 momentin mukaisia erityisiä perusteita. Laki on tullut voimaan 1.4.2024 ja Kelan aiempaan tulkintalinjaan verrattuna tiukempi soveltamiskäytäntö johtaa nyt monien kohdalla pakkomuuttoon tai tuen tason leikkaamiseen.Esityksen mukaisia erityisiä perusteita olivat muun muassa hakijan kanssa samassa taloudessa asuvan lapsen etu, lapsen tapaamisoikeuden toteuttamisesta aiheutuva asuintilan tarve tai hakijan tai hänen perheenjäsenensä heikko terveydentila tai muutoin alentunut toimintakyky. Sosiaali- ja terveysvaliokunta korosti mietinnössään perustuslakivaliokunnan tavoin, että säännöstä on tulkittava perus- ja ihmisoikeusmyönteisesti ja erityisesti lapsen oikeuksien yleissopimuksen 3 artiklassa tarkoitettu lapsen etu huomioon ottaen. Näin ollen lapsen etu on otettava huomioon myös muiden kuin 1 kohdan mukaisten erityisten perusteiden olemassaoloa arvioitaessaEdelleen valiokunta korosti säännöskohtaisissa perusteluissa todettua lähtökohtaa, että vuoroasuvien lasten tilanne tulee ottaa huomioon. Vuoroasuvien lapsien osalta tarkoituksena ei ole tarkoitus muuttaa vakiintunutta soveltamiskäytäntöä. Lisäksi säännöksen soveltamisessa tulee erityisesti ottaa huomioon lapsen etu.  Eduskunta edellytti, että valtioneuvosto seuraa toimeentulotuesta annetun lain asumismenoja koskevan sääntelyn vaikutuksia toimeentulotuen hakijoiden ja heidän lasten oikeuksiin, asemaan ja toimeentuloon, asuntomarkkinoihin sekä palvelutarpeeseen ja kustannuksiin hyvinvointialueilla.Kun uuden lain soveltaminen on alkanut, olen saanut useita kansalaispalautteita, jotka viittaavat lain epäasialliseen soveltamiseen. Eräässä tapauksessa kolmen lapsen etävanhempi, jonka asumismenot on aiemmin hyväksytty täysimääräisenä, on saanut kehotuksen muuttaa kaksiostaan halvempaan asuntoon, vaikka sekä hänellä itsellään, että hänen lapsillaan on vakavia terveysongelmia, joista on toimitettu sosiaali- ja terveydenhuollon ammattilaisten lausunnot. Toisessa lähes vastaavassa tapauksessa hakijalla itsellään on terveydellisiä ongelmia, ja lapsi on vuoroviikkoasunut hänen luonaan vuosia niin, että asumismenot on hyväksytty kokonaisuudessaan. Sosiaalisessa mediassa esillä olleessa tapauksessa henkilö on toimittanut useita todistuksia erittäin vakavista terveysongelmista, jotka eivät mahdollista muuttamista, mutta Kela ei ole pitänyt perusteita riittävinä.Kahdessa erillisessä tapauksessa asumismenojen on katsottu ylittyvän, koska henkilön vesimaksu sisältyy vuokraan. Mikäli näissä tilanteessa asiakkaalla olisi erillinen vesimaksu, hyväksyttäisiin menot täysimääräisenä. Näin ollen hyväksyttävien kokonaismenojen määrä voi riippua kokonaan asiakkaasta riippumattomista syistä, joihin hän ei pysty vaikuttamaan.Edellä olevan perusteella ja eduskunnan työjärjestyksen 27 §:ään viitaten esitän asianomaisen ministerin vastattavaksi seuraavan kysymyksen:Kuinka hallitu