Lohikoski muistuttaa joukkoliikenteen tuen kasvattamisesta, johon hallitus sitoutui keväällä Fossiilittoman liikenteen tiekartta -periaatepäätöksen myötä.

– Reilu siirtymä on mahdollinen vain, jos kansalaisilla on mahdollisuus toimivaan ja kattavaan joukkoliikenteeseen.

Myös Sitra suosittelee tuoreessa ilmastotoimiselvityksessään joukkoliikenteen tuen nostoa, Lohikoski sanoo.

Reilu siirtymä on mahdollinen vain, jos kansalaisilla on mahdollisuus toimivaan joukkoliikenteeseen.

Liikenteen päästöt Uudellamaalla ovat moninkertaiset muuhun Suomeen verrattuna. Lisäksi työmatkoihin käytetään tutkitusti Uudellamaalla, erityisesti sen kehysalueilla, selkeästi enemmän aikaa kuin muualla maassa. Pääkaupunkiseudun asukkaiden joukkoliikenteellä tekemät kodin ja työpaikan väliset matkat kestävät keskimäärin 42 minuuttia, kehyskuntien asukkailla puolestaan 63 minuuttia.

– Uusimaa on sikäli poikkeuksellinen maakunta, että täällä työpaikat keskittyvät pääkaupunkiseudulle, jossa monilla ei kuitenkaan ole varaa asua. Siksi työmatkat saattavat venyä kohtuuttoman pitkiksi. Yhteydet eivät myöskään järin toimi poikittaissuunnassa, vaan reitit kulkevat usein Helsingin kautta.

Uudellamaalla käytetään työmatkoihin selkeästi enemmän aikaa kuin muualla maassa.

– Tutkimusten mukaan joukkoliikenteen houkuttelevuutta lisää matka-ajan lyheneminen suhteessa oman auton käyttöön. Joukkoliikenteellä kuljetun matka-ajan tulisikin pienentyä enintään puolitoistakertaiseksi suhteessa yksityisautoiluun. Pitkällä tähtäimellä on toki päästävä yksi yhteen -suhteeseen, Lohikoski sanoo.

Lohikoski mainitsee keinoina joukkoliikenteen houkuttelevuuden lisäämiseksi vuorotarjonnan parantamisen, lipunhintojen kohtuullistamisen, lippujärjestelmien yhteensovittamisen, liityntäpysäköinnin kehittämisen, joukkoliikenteen vaihtopaikkojen ja raiteiden lisäämisen sekä ruuhkien purkamisen.

– Vuorotarjontaan, lippuhintoihin ja -järjestelmiin voidaan suoraan vaikuttaa joukkoliikennetuella. Infran kehittäminen pitää puolestaan varmistaa yhdessä kuntien kanssa maankäytön, asumisen ja liikenteen sopimuksissa, Lohikoski sanoo.

Suomi on sitoutunut puolittamaan liikenteen päästöt vuoteen 2030 mennessä.

Suomi on sitoutunut puolittamaan liikenteen päästöt vuoteen 2030 mennessä ja pyrkii hiilineutraaliin liikenteeseen vuoteen 2045 mennessä. Päästöistä leijonanosan aiheuttaa tieliikenne. Jotta tarvittavat päästövähennystavoitteet voitaisiin saavuttaa, liikkumisen painopistettä on siirrettävä yksityisautoilusta julkiseen liikenteeseen sekä kävelyyn ja pyöräilyyn.

– Siirtymä fossiilisista kestäviin käyttövoimiin ei yksin riitä ratkaisemaan liikenteen päästöongelmaa. Joukkoliikenteen, kävelyn ja pyöräilyn kulkutapaosuuksia kasvattamalla säästetään liikkumiseen tarvittavaa energiaa. Lisäksi näin puretaan ruuhkia ja lisätään kaupunkitilaa, Lohikoski sanoo.

Budjettiriihessä on löydyttävä rahoitus joukkoliikenteen tuille sekä muille liikenteen päästövähennystoimille.

– Kulkutavat eivät kuitenkaan muutu taikaiskusta, vaan muutos vaatii infraa ja resursseja.

Hallitus on budjettiriihessään 7.–8.9. päättämässä fossiilittoman liikenteen tiekartan 1. vaiheen toimien rahoituksesta. Toimiin kuuluu muun muassa suurten ja keskisuurten kaupunkiseutujen joukkoliikennetukien kaksinkertaistaminen vuosille 2022–2024. Tiekartassa perustellaan joukkoliikenteen tukemisen olevan erityisen tärkeää, mikäli hiilen hintaa korottavia toimenpiteitä joudutaan ottamaan käyttöön päästöjen vähentämiseksi.

– Joukkoliikenne on muutenkin ahdingossa koronatilanteen takia. Budjettiriihessä on löydyttävä rahoitus joukkoliikenteen tuille sekä muille jo sovituille liikenteen päästövähennystoimille, Lohikoski sanoo.