Keskellä koronakriisistä toipuvaa yhteiskuntaa on syytä tehdä näkyväksi, kuinka valtava merkitys kunnilla on taide- ja kulttuuripolitiikan tekijöinä.

Merkitys korostuu varsinkin nyt, kun alan elpymistä pitää tukea kaikin tavoin koronapandemian jälkeen.

Tarvitsemme kulttuuri- ja taidemyönteisiä päättäjiä kuntatasolle enemmän kuin koskaan, jotta myös kunnat ottavat vahvan roolin kulttuurin tukemisessa.

Vasemmistoliitolla on selkeät tavoitteet taide- ja kulttuurialan eteen tehtävälle työlle seuraavan valtuustokauden aikana:

1. Kulttuuristrategia ja paikallinen koronatuki kulttuuritoimijoille

Tapahtuma- ja kulttuuriala on eniten koronasta kärsineitä aloja, ja on äärimmäisen tärkeää että alan elpymistä tuetaan niin valtakunnallisesti kuin paikallisesti. Kunnissa tulee tehdä kulttuuristrategia, jossa on päätetty niin kunnan pidemmän aikavälin tavoitteista kulttuuripolitiikan suhteen, mutta myös niistä välittömistä toimista, joihin kussakin kunnassa ryhdytään kulttuuri- ja tapahtumatuotannon käynnistämiseksi ja tukemiseksi. Kulttuuritoimijoille myönnetään ylimääräisiä toiminta-avustuksia ja apurahoja.

2. Vapaan kentän toimintaedellytyksistä on huolehdittava avustusten, apurahojen ja tilojen kautta

Kunnat tukevat taide-alaa niin toiminta-avustusten, apurahojen kuin tilojen vuokraamisen ja käytön kautta. Kulttuurin tukitoimia on syytä lisätä koronakriisin seurauksena ja huolehtia vapaan kentän ja kulttuurialan freelancereiden edellytyksistä tuottaa tapahtumia ja tehdä taiteellista työtä. Kuntien kulttuuritoimintalaki velvoittaa luomaan edellytyksiä ammattitaiteilijoiden toiminnalle. On huolehdittava, että vapaan kentän toimijoille on tarkoituksenmukaisia työskentely- ja toimitiloja, riittävää taloudellista tukea ja että tarjolla on toimivia kulttuuripalvelujen myynti- ja vuokrausrakenteita.

3. Taidelaitokset turvaavat kulttuuritarjonnan monipuolisuutta ja sen saavutettavuutta

Kunnalliset taidelaitokset kuten teatterit, orkesterit ja museot ovat kärsineet koronarajoituksista. Taidelaitosten avautuessa on keskeistä, että kunnat mainonnan ja markkinoinnin sekä lippujen hinnoittelun avulla pyrkivät ohjaamaan kuntalaisia takaisin kulttuurin pariin. Taloudellinen resursointi tulee mahdollistaa myös vierailut ja pienemmät produktiot moninaisuuden takaamiseksi. Kulttuuripalveluita tarjotaan sosiaalisin tai taloudellisin perustein Kaikukortilla.

4. Kuntien palkkaus- ja palkkiokäytännöt kuntoon

Kuntien lakisääteisen velvoitteeseen luoda edellytyksiä ammattitaiteilijoiden toiminnalle sopii huonosti se, jos kunta itse pyrkii hyötymään kulttuurialan toimijoiden työstä maksamatta siitä kunnollisia korvauksia. Taiteilijoiden työ kaikessa toiminnassa tulee korvata reilujen käytäntöjen mukaan. Kuntien tulee teettää taiteen ja kulttuurin alan työt palkkatyönä, aidoilla työosuuskunnilla tai tilata ne y-tunnukselliselta yritykseltä.

5. Prosenttiperiaatteella ja taideohjelmilla taidetta ympäristöön

Taiteen prosenttiperiaate tarkoittaa, että julkisten rakennushankkeiden budjetista varataan 1% taidehankintojen tekemiseen. Se on oiva tapa sekä tukea alan ammattilaisten työllisyyttä ja ansaintamahdollisuuksia, ja samalla tuoda lisää taidetta rakennettuun ympäristöön. Tämän lisäksi uusien kaupunginosien suunnittelussa on mahdollista tehdä kokonainen taideohjelma, jonka kautta julkinen taide tuodaan osaksi uutta rakentuvaa kaupunginosaa kattavasti jo suunnitteluvaiheessa.

Kirjasto on monen kunnan sydän. Se on kansalaisten tärkeä ajanvietto- ja kohtaamispaikka sekä keskeinen toimija lukutaidon ja kirjallisuuden edistämisessä. Kuntien kannattaa panostaa kirjastoihin sekä huolehtia siitä, että päiväkodit ja koulut tekevät tiivistä yhteistyötä paikkakunnan kirjastojen kanssa. Kirjastojen tehtäväkenttä on laajentunut kirjojen lainaamista tarjoavasta laitoksesta monipuolisten palveluiden kehdoksi ja yhteisön keskukseksi. Alan resursointi on kuitenkin jäänyt kasvaneen roolin vaatimuksista jälkeen. Panostukset kirjastotoimeen ovat tärkeitä kuntien ja koko yhteiskunnan kannalta.