– Purran sakset hävittävät nyt lähipalveluita sellaisella tahdilla, jota rahoituslaki ei edes todellisuudessa edellyttäisi.

Hallituksen tulisi välittömästi kohtuullistaa kriteereitä, joilla välttämättömiä lainanottovaltuuksia myönnetään alueille, Meriluoto sanoo.Valtiovarainministeriö on edellyttänyt hyvinvointialueilta sääästösuunnitelmia perustuen lokakuussa 2023 tehtyihin laskelmiin, joissa vuosille 2025 ja 2026 tuleva jälkikäteistarkistus on arvioitu merkittävästi alakanttiin. Tämä johtuu siitä, että jälkirahoitukseen vaikuttava vuoden 2023 alijäämä on tuolloin arvioitu jopa kaksinkertaisesti nykyistä arviota pienemmäksi.– Näyttää siltä, että hyvinvointialueet pystyisivät tasapainottamaan taloutensa vuoteen 2026 mennessä selvästi maltillisemmilla toimilla, kuin mitä hallitus nyt edellyttää. Tämä mahdollistaisi sen, että palveluita voitaisiin aidosti kehittää, eikä ajaa alas. Hallituksen pitäisi nyt toimia, sillä kyse on ihmisten terveydestä ja hengestä, Meriluoto sanoo.Hyvinvointialueiden ennustettua suurempi alijäämä vuodelle 2023 johtuu pitkälti alueiden omista toimista riippumattomista syistä, kuten yleisen kustannustason noususta sekä sote- ja kunta-alan välttämättömästä palkkaratkaisusta. Meriluodon mukaan hallituksella ei näytä olevan realistista tilannekuvaa siitä, mitä sosiaali- ja terveydenhuollon kentällä tapahtuu.– Vastuunkantamisen sijasta hallitus keskittyy syyttämään sote-uudistusta sellaisista ongelmista, joilla ei ole todellisuudessa mitään tekemistä uudistuksen kanssa. Samat ongelmat olisivat tulleet vielä rajummin vastaan myös vanhassa kuntapohjaisessa järjestelmässä, ja nyt näiden ongelmien korjaamiseksi tarvitaan toimia, Meriluoto sanoo.